Kuulin sattumalta kahden eläkeläisen juttelun, tuttava oli kuollut yhtäkkisesti ja toinen oli kuullut tai tehnyt omia päätelmiä siitä että edesmenneen oma urheilullinen harrastus oli tälle liikaa jonka vuoksi tuli äkkilähtö. Toinen tunsi kaverin ilmeisesti paremmin ja sanoikin aika painavasti että sillä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, oli lähdön aika ja ilmeisesti tiesikin asiasta enemmän vastatodetuista sairauksista ja muusta.
En sano että itse olisin mikään laupias samarialainen mutta en tykkää että arvostellaan toisten tekemisiä, ulkonäköä, elämäntapaa tai arvomaailmaa. Usein vielä siten ettet tunne ollenkaan riittävästi toisen taustoja mutta on vara mennä sanomaan, että kylläpä tuokin on kaiken helpolla saanut, tai kyllä luuli itsestään liikoja ja noin vaan kävi tai kylläpä tuokin on päästänyt itsensä huonoon kuntoon tai neki vaan hakee taloudellista apua sieltä vaikka elelee muuten leveästi.
Kukaan toinen ei voi tietää mitä taustoja ja kärsimyksiä taustalla on. Iloisemmankin hymyn taakse voi kåtkeytyä valtava määrä surua, huolia, taloudellista huolta, työttömyyttä, omaa sairautta tai läheisen sairautta, perheväkivaltaa tai alkoholismia, masentuneisuutta tai ahdistuksen vuoksi lukuisia unettomia öitä.
Jokaisen tulisi keskittyä elämään omaa elämäänsä,ä Jos on varaa arvostella muita, ehkä on aika katsoa itseä peiliin.
Oudolle ihmiselle ei välttämättä voi mennä sanomaan että mietipäs kuule mitä puhut mutta ystävälle voi sanoa rakentavasti että kuinka noin ajattelet tai mitäs jos sattuisi vastaava omalle kohdalle ja ystävälliseen sävyyn keskustella asioista, jotta näkisi asian toisenkin puolen. Joskus toisen ihmisen rakentava kommentti voi olla silmiä avaava hetki, jota ei ehkä ole itse vaan huomannut, väsymykseltään, kiireeltään tai muuten on nähnyt asiasta vai yhden puolen.
Kukaan muu ei voi nähdä toisen sielujen syvyyksiin, eikä ole tarve toisen hyväksyntään. Riittää, että olet itse onnellinen, sinun on hyvä elää ja olla omaa tietä kulkiessasi vaikka saisit toisten ihmisten arvostelevia katseita tai kommentteja osaksesi❤️
Meillä on erään ystäväni kanssa sopimus, että jos on vaikea joskus myöhemmin hyväksyä omien lasten tekemisiä tai päätöksiä, voidaan purkaa huolta toisille mutta ei tuomita vaan tuetaan ja kuljetaan rinnalla. Näin myös haluan tehdä muiden tärkeiden ja rakkaiden läheisten kohdalla, ymmärtää, tukea, hyväksyä, tarpeen mukaan rakentavasti keskustella mutta ei tuomita❤️
Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja elää oman elämänsä iloineen ja suruineen. kukaan muu ei tiedä toisen elämäntarinaa, eikä sen vuoksi ole vara mennä arvostelemaan. En Usko, että aina ihmisten kommentit olisi pahalla sanottuja mutta ehkä ajattelemattomuuttaan kuitenkin. Kun ehtisi ajatella ja katsoa syvemmälle sanojensa taakse, voisi välttää toisen sanojen aiheuttamalta mielipahalta ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti